Lehdistötiedotteet, 20.8.2012
Valtiosihteeri Pertti Torstilan puheenvuoro suurlähettiläskokouksessa
Tiedote 181/2012
20.8.2012
Valtiosihteeri Pertti Torstila nosti tämänvuotisessa avauspuheenvuorossaan suurlähettiläskokouksessa 20. elokuuta esille Suomen edustustojen toiminnan, Team Finland/Suomi-talo -yhteistyön, pohjoismaiset edustustot, Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon sekä ulkoasiainministeriön säästöpaineet ja voimavarat.
Suomen edustustot ovat viime vuoden aikana olleet näkyvästi esillä julkisessa keskustelussa ja saaneet runsaasti myönteistä huomiota toiminnastaan kriisitilanteissa ja -maissa. Suurlähetystöt ja henkilöstö ovat olleet suurten paineiden alla muun muassa Kairossa, Tunisissa, Damaskoksessa, Kabulissa, Islamabadissa ja Abujassa, samoin Tokiossa. Tokion suurlähetystö sai toiminnastaan Japanin maanjäristyksen jälkeen valtionhallinnon arvostetun Timanttiteko-palkinnon. Palkinto annetaan vuosittain esimerkillisestä toiminnasta, jolla on merkitystä väestön, yhteiskunnan tai valtion turvallisuudelle.
Ulkoasiainministeriö on pakotettu supistamaan edustustoverkkoaan säästövelvoitteiden takia. Toimintamäärärahoja koskeva säästövelvoite on noin 13 miljoonaa euroa, ja tähän pääsemiseksi on suljettava useita suurlähetystöjä ja toimipisteitä maailmalla. Yksittäisen edustuston lakkauttamisen keskimääräinen nettosäästö on 300 000 euroa, joten suljettavien edustustojen määrä voi olla jopa 15 muiden säästöjen rinnalla. Uusia sulkemispäätöksiä on siis odotettavissa aiemmin lakkautettavaksi päätettyjen ja jo lakkautettujen toimipisteiden - Manila, Caracas, Islamabad, Göteborg, Kanton, Las Palmas, Kapkaupunki, Hampuri ja Sydney - lisäksi.
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta otti kantaa edustustoleikkauksiin valtiontalouden kehyksiä vuosille 2012–2015 käsittelevässä lausunnossaan. Ulkoasiainvaliokunnan mielestä laajamittainen edustustoverkon supistaminen on merkittävä heikennys Suomen ulkopolitiikan ydintehtävien hoidossa. Leikkauksilla on kauaskantoisia poliittisia ja taloudellisia vaikutuksia, ja saavutettavat säästöt heikentävät Suomen vaikutusmahdollisuuksia. Valiokunnan mukaan myös kansalaisten etujen turvaaminen vaikeutuu edustustoverkon supistuessa. Valiokunta päätyi esittämään, että UM:n määrärahoja nostettaisiin kuudella miljoonalla eurolla vuosittain, jotta edustustojen sulkemiset vältettäisiin. Budjettipäätöksessä ei kuitenkaan myönnetty ulkoministeriölle lisää toimintamäärärahaa.
Tiukentuvassa taloustilanteessa Pohjoismaiden ulkoministeriöt pohtivat yhteistyön tiivistämistä edustustojen kesken kustannussäästöjen näkökulmasta. Selvitystyön myötä on jouduttu toteamaan, että kiinteistöyhteistyön kautta ei ole mahdollista nopeasti saavuttaa merkittäviä kustannussäästöjä. Torstila korosti, että pohjoismainen tavaramerkki on kuitenkin vahvaa valttia maailmalla. Suomi on tästä yhteistyöstä voittanut paljon, ja siksi sitä halutaan kehittää. Juuri nyt päällimmäisinä ovat ratkaisut, joiden tuoma kustannussäästö on välitön.
Valtiosihteeri esitteli uutta Suomi-talo/Team Finland -konseptia, joka tuo taloudellisten ulkosuhteiden – kauppapolitiikan, viennin, investointien edistämisen ja Suomi-promootion – julkisrahoitteiset toimijat yhteisen ohjauksen piiriin. Valtioneuvoston toukokuussa hyväksymä taloudellisten ulkosuhteiden toimintaohjelma korostaa ulkoasiainministeriön roolia tämän tärkeän toimintakentän hoitamisessa. Tätä varten uudelleenorganisoidaan ja tehostetaan toimintaa. Pääministerin johtama taloudellisten ulkosuhteiden ohjausryhmä on perustettu. UM ja TEM tukevat ja toimeenpanevat ohjelmaa osaltaan.
Torstila käsitteli myös Euroopan unionin ulkosuhdehallinnon alkutaivalta. Kriisi- ja katastrofiyhteistyössä tapahtuu myönteistä liikettä, mutta Suomelle ja monelle muulle tärkeä konsuliyhteistoiminta ei etene. Arabikevään, Iranin, Länsi-Balkanin ja Afrikan sarven yhteyksissä EUH on toiminut vaikuttavasti ja sille on annettava poliittista tukea, esitettävä uusia yhteistyömalleja ja oltava aloitteellisia. EU-mailla on lupa odottaa EUH:lta lisäarvoa omalle diplomaattiselle toiminnalleen.
Torstila jatkoi UM:n säästövelvoitteista ja voimavaroista. Edustusverkon supistamisen ja ministeriön päässä tehtävien henkilöstöleikkausten lisäksi säästöjä haetaan matkustamisesta, kiinteistö- ja tietohallinnosta. Henkilöstövähennykset eivät tällä tietoa edellytä lomautuksia tai irtisanomisia, vaan ne toteutuvat merkittävien määrien jäädessä eläkkeelle. Resurssien pienentyessä johtamisen ja työhyvinvoinnin ja johtajuuden merkitys kasvaa. UM:ssä on hyvää johtajuutta myös muuhun valtionhallintoon verraten. Ulkoministeriö sai ainoana ministeriönä kunniamaininnan Valtiokonttorin työhyvinvointikilpailussa.
Torstila korosti, että vaikeista taloudellisista ajoista huolimatta henkilöstön on tärkeätä pitää mielessä ammattikunnan keskeinen tehtävä. Diplomatian ja ulkopolitiikan hoidossa olennaista on nähdä ja ymmärtää maailman menoa, kuvata oikein puitteet asioille, tapahtumille ja kehitysilmiöille johtopäätöksellä mikä on ”Suomen etu”. On tuotettava ajatuksia ja annettava rohkeasti ideoita poliittiselle johdolle, on omattava kyky ja taito nähdä ja ymmärtää asioita, olla luovia ja kertoa asioista selkokielellä myös sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Ympärillä on valtavien muutosten maailma, jonka mahdollisuudet ja riskit ovat parhaiten nimenomaan ulkoministeriön työntekijöiden näkökentässä, valtiosihteeri Torstila totesi.